Lounatuulen laulu

Mietin kovasti, että mikä minua voisi kuvata ja mieleen tuli yön pimeydessä vain Lounatuulen laulu.
Se kertoo näin:

"Lounatuuli tuo pienen laulun
Kenelle tuuli kertoo sen?
Niille joilla on nauravat korvat
ja joilla silmät on lapsien.
Selässä lounatuulen ajaa
viiriäiset ja varpuset,
kun tuuli ylittää tuhat rajaa
sylissään hilpeät sävelet...

Sillä on pitkä sininen tukka
ja viikset auringonsäteistä.
Sillä on hampaissaan kanelinkukka
ja siivet on pilvenhöyhentä.
Mitä se lounatuuli itkee?
Se itkee mustia kaupunkeja.
Se suree viivasuoria suita
ja nälkäisiä lapsia.

Mitä se lounatuuli nauraa?
Se nauraa jos joku on iloinen.
Se nauraa kun hyvän kaverin löytää
lohikäärmeen tai ihmisen.
Lounatuuli tietää, että Kiinassa lohikäärmeiden on maa.
Siellä lohikäärmeet tanssii polkkaa
ja nauraa ja narua hypätä saa.

Siellä tuhat silkki-ikkunaa
katsoo kun maljoja kohottaa
tuhat lohikäärmettä nauravaa.
Ja kanelinkukkia varistaa
puupolulle jolla vaeltaa
Neiti käärme silmissä hopeaa
neiti vihreitä korvia heiluttaa
Juo omenaviiniä makeaa.
Taas mitä se neiti kuulostaa?

Lohikäärme nimeltä Anselmus
on neidin uusi ihastus"
(Kaarina Helakisa)

Voisin käyttää tuota CV:ssäkin muuten, paitsi tykkään puolikuivasta viinistä. Ja minulla ei ole sinistä tukkaa tai vihreitä korvia 😊